Jarmo Aaltosen elämä muuttui kertaheitolla. Kaukalopallotreenien jälkeen hallin pukuhuoneessa jalat menivät alta ja Jarmo kiidätettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Pikkuaivoinfarkti. Sen jälkeen moni asia sai uudet mittasuhteet ja tärkeysjärjestykset menivät uusiksi.
”Aivoinfarktipotilaaksi olin suhteellisen nuori, yleiskunto kohdallaan, joten yllätyksenähän se tuli” Jarmo tiivistää.
Elettiin joulukuuta 2015 ja heti Jarmon infarktin jälkeen hänelle aloitettiin Marevan lääkitys. Marevan on verenohennuslääke, joka vaatii käyttäjältään tarkkaa seurantaa ja IN-arvojen jatkuvaa mittausta. Jarmon arvot eivät pysyneet toivotulla tasolla, joten puolen vuoden jälkeen lääkitys jouduttiin vaihtamaan Plavixiin, jota jatkettiin seuraavat puolitoista vuotta.
Aivoinfarkti ei ole mikään pieni juttu. Jarmo oli kolme kuukautta sairaslomalla myyntityöstään ja pitkän ajan myös ajokiellossa.
Jarmo totteli kuuliaisesti ja vaihtoi lääkitystään. Näin merkittävän asian äärellä, harva potilas selvittää vaikuttavan aineen taustoja. Vointi alkoi vähitellen parantua ja kevättä kohden oli hyvä toipua. Jarmon arki palasi uomiinsa ja olo oli onnekas, kun säikähdyksestä oltiin selvitty.
Kesällä 2017 yleisvointi alkoi kuitenkin hiljalleen huonontua ja syksyllä se oli jo merkittävästi heikentynyt. Lääkityksen aikana infarkti ei uusiutunut mutta myöhemmin saatu tieto lääketurvallisuudesta mullisti asian.
ESTOLÄÄKITYKSEN PIILEVÄT RISKIT
”Sairaalassaoloaikana sain kirjallisuutta aivoinfarktista ja uusiutumisen riski oli puheena, mutta eihän nämä asiat helppoja ole ihmiselle, jolle asia ei ole ennestään tuttu” Aaltonen muistelee.
Jarmon vaimo sattui oman työnsä puolesta kuulemaan farmakogeneettisestä testistä. Se on testi, jolla selvitetään jokaisen henkilökohtainen lääkeaineaineenvaihdunta.
”Verenohennuslääkkeet tulivat puheeksi, ja Plavix mainittiin. Pyysin lääkäriltäni seuravana päivänä farmakogeneettistä testiä. Lääkäri oli ihmeissään, mutta ystävällisesti laittoi lähetteen.”
”Olihan se helpottava tieto. Etten joutunut enää syömään turhaan lääkettä, joka ei vaikuttanut kehossani.”
Kuukausi näytteenotosta lääke vaihdettiin. Jarmolla ei ollut vastetta Plavixille. Käytännössä Jarmo oli siis luullut syövänsä infarktin estolääkettä, mutta testeissä kävi ilmi, ettei kyseinen lääkeaine tehonnut Jarmon tapauksessa. Hänen elimistönsä ei reagoinut klopidogreeliin, joka on Plavixin vaikuttava aine. Tämä tieto oli selvitettävissä vain farmakogeneettisellä testillä.
52 636 suomalaiselle määrätään klopidogreeliä vuosittain* (mm. Plavixin vaikuttava-aine) joista 30 %:lle se ei toimi toivutulla tavalla. Eli lähes 15 000 suomalaista syö kyseistä lääkeainetta, tietämättään sen olevan hyödytön tai jopa haitallinen.
”Olihan se helpottava tieto etten joutunut syömään turhaan lääkettä joka ei vaikuttanut kehossani” Lääkitys vaihdettiin toiseen lääkeaineeseen jolle Jarmon genotyyppi reagoi. Sivuvaikutukset loppuivat lääkityksen vaihdon seurauksena.
”On paljon muitakin lääkeaineita, joiden sopivuutta tällä testillä selvitetään.”
Jarmo sai onneksi tiedon ajoissa, eikä aivoinfarkti ole uusiutunut.
Vahva suositus, on tutustua THL:n Käypä Hoito -palveluun, jossa tietoa aivoinfarktin suositushoidosta.
*2017, KELA
