[1] Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea & Kansaneläkelaitos. (2021) Suomen lääketilasto 2020. Helsinki. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021122162417
[2] GeneRx-tietokanta, Abomics Oy https://www.terveysportti.fi/apps/laake/ sekä https://www.terveysportti.fi/apps/generx/
Abomicsin asiantuntijoiden ylläpitämässä tietokannassa on tällä hetkellä yli 150 lääkeainetta, joihin farmakogenetiikalla on kliinisesti merkittävää vaikutusta. Monet näistä ovat yleisesti käytössä olevia lääkkeitä. Esimerkiksi Suomen masennuslääkekulutuksesta 60 % on sellaisia, joihin farmakogenetiikka vaikuttaa kliinisesti merkittävästi.1-2 Farmakogenetiikka vaikuttaa merkittävästi myös moniin sydän- ja verisuonisairauksiin käytettäviin lääkkeisiin, kuten esimerkiksi klopidogreeli, atorvastatiini ja varfariini.
Joidenkin lääkkeiden tehoa on melko helppo arvioida: jos kipu ei poistu, kipulääke ei toimi. Kaikkien lääkkeiden tehon arviointi ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista. Esimerkiksi masennuslääkkeiden tehoa voi arvioida yleensä vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Joidenkin lääkkeiden, kuten esim. sydänkohtausten ja aivoinfarktien ehkäisyyn tarkoitetun klopidogreelin, tehoa voi puolestaan arvioida vain verinäytteestä tehtävällä laboratoriotestillä. Farmakogeneettinen testi sen sijaan voi ennakoida jo etukäteen, mitkä lääkkeet toimivat juuri sinulle ja mitkä eivät.
Näin säästyt pitkiltä lääkkeiden kokeilujaksoilta sekä tarpeettomilta sivuvaikutusriskeiltä etkä käytä turhaan lääkkeitä, joista ei ole sinulle hyötyä.
Abomicsin ja Multirecin maksuttomalla Lääkkeeni-sovelluksella voit tarkistaa helposti ja nopeasti, mihin lääkkeisiin farmakogenetiikka vaikuttaa. Sovellus tuo ajantasaisimmat tiedot mistä tahansa lääkkeestä suoraan matkapuhelimeesi tai tablettiisi ja kertoo, vaikuttaako farmakogenetiikka lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen. Monipuolisella hakutoiminnolla löydät etsimäsi lääkkeet silmänräpäyksessä kauppanimellä, vaikuttavalla aineella tai pakkauksen viivakoodilla. Lataa ilmainen sovellus jo tänään ja pidä ajantasaiset ja luotettavat lääketiedot aina mukanasi!
[3] Pérez, V. et al. (2017) Efficacy of prospective pharmacogenetic testing in the treatment of major depressive disorder: results of a randomized, double-blind clinical trial. BMC Psychiatry. 17, 250. https://doi.org/10.1186/s12888-017-1412-1
[4] Bradley, P. et al (2018) Improved efficacy with targeted pharmacogenetic-guided treatment of patients with depression and anxiety: A randomized clinical trial demonstrating clinical utility. Journal of Psychiatric Research. 96, 100-107. https://doi.org/10.1016/j.jpsychires.2017.09.024
[5] Bousman, C. et al. (2018) Pharmacogenetic tests and depressive symptom remission: a meta-analysis of randomized controlled trials. Pharmacogenomics. 20(1), 37-47. https://doi.org/10.2217/pgs-2018-0142
[6] Perlis, R. H. et al. (2018) Pharmacogenetic testing among patients with mood and anxiety disorders is associated with decreased utilization and cost: A propensity-score matched study. Depression & Anxiety. 2018; 35: 946– 952. https://doi.org/10.1002/da.22742
[7] Brixner, D. et al. (2016) The effect of pharmacogenetic profiling with a clinical decision support tool on healthcare resource utilization and estimated costs in the elderly exposed to polypharmacy. Journal of Medical Economics. 19(3), 213-228. https://doi.org/10.3111/13696998.2015.1110160
Lähes jokaisessa terapeuttisessa lääkeaineryhmässä on lääkkeitä, joihin farmakogenetiikka vaikuttaa. Erityisesti masennuksen hoidossa farmakogeneettinen testaaminen tutkitusti vähentää sivuvaikutuksia, edistää toipumista sekä vähentää sairaalahoidon tarvetta 3-6. Myös monilääkityksessä farmakogeneettinen testaaminen vähentää merkittävästi potilaiden päivystyskäyntien määrää sekä sairaalahoidon tarvetta 7. Lue alta lisää farmakogeneettisen testin vaikuttavuudesta.
Abomics, Abomics PGx, GeneRx, GeneAccount are registered or non-registered trademarks of Abomics Oy in various countries.
