Klopidogreeli on aihiolääke, joka metaboloituu CYP2C19:n välityksellä vaikuttavaksi aineeksi. Henkilöillä, joiden CYP2C19-metabolia on hidastunutta, lääkettä ei muutu tarpeeksi aktiivisen muotoonsa, jolloin klopidogreelin teho veritulppien ehkäisyssä voi olla riittämätön. Suomalaisista yli 30 % on normaalia hitaampia CYP2C19-metaboloijia 1, 6, joille on syytä harkita jotakin toista verihiutale-estolääkettä.
Euroopan kardiologian seura (ESC) ohjeistaa välttämään klopidogreelin käyttöä potilailla, joilla on hidastunut tai osittain hidastunut CYP2C19-metabolia, ja suosittaa farmakogeneettisen testin harkitsemista ennen klopidogreelin aloitusta potilailla, joilla on kohonnut veritulpan tai verenvuodon riski. ESC korostaa testaamisen tärkeyttä stenttitromboosin välttämiseksi. 2
ESC:n suositus toteaa, että määrämällä pallolaajennuspotilaille ensin prasugreelia tai tikagreloria ja vaihtamalle se farmakogeneettisen testin jälkeen klopidogreeliin niille potilaille, joille klopidogreeli sopii, saavutetaan pienempi vuotoriski ja yhtä hyvä antitromboottinen vaikutus kuin tavanomaisella tikagrelori- tai prasugreelihoidolla.7, 8
Farmakogeneettisen testaamisen kustannustehokkuutta arvioineessa meta-analyysissä 22 tukimusta 23:sta totesi farmakogeneettisen testaamisen klopidogreelin määräämisen yhteydessä olevan kustannustehokasta tai tuovan kustannussäästöjä. 5 Espanjalaisen tutkimuksen mukaan farmakogeneettisen testin avulla hoidon kokonaiskustannukset laskivat 50 % tavanomaiseen hoitoon verrattuna.9
Sydän- ja verisuonitautien hoidossa käytettävistä lääkkeistä etenkin klopidogreelin tehoon liittyy merkittävää geneettistä vaihtelua. Myös mm. varfariinin, simvastatiinin ja metoprololin käytön yhteydessä potilas hyötyy farmakogeneettisestä testaamisesta. Farmakogeneettinen testaaminen vähentää meta-analyysin mukaan pallolaajennus-, sepelvaltimotautikohtaus- ja sydäninfarktipotilailla vakavia sydän- ja verisuoniperäisiä haittatapahtumia (MACE, major adverse cardiovascular event) 41 %, vuotoriskiä 25 % ja sydäninfarktin riskiä 47 %. 4
Varfariinin toimintaan vaikuttavat kliinisesti merkittävästi CYP2C9- ja VKORC1-entsyymit. Euroopan kardiologian seura (ESC) suosittelee farmakogeneettistä testaamista ennen varfariinin aloittamista 2, jotta varfariiniannostusta voidaan säätää potilaan fenotyyppien mukaisesti.
Statiinien käyttö voi altistaa lihashaittavaikutuksille, ja farmakogenetiikka vaikuttaa tähän riskiin merkittävästi simvastatiinin osalta. ESC:n suosituksen mukaan simvastatiinin käyttöä korkealla annostuksella (80 mg) tulee välttää ja harkita vaihtoehtoisen statiinin käyttöä, mikäli potilas on homotsygoottinen SLCO1B1*5-variantin kantaja 2. Myös simvastatiinin valmisteyhteenvedossa kehotetaan harkitsemaan farmakogeneettistä testaamista ennen 80 mg simvastatiinin määräämistä 3.
Beetasalpaajista etenkin metoprololin eliminaatio on erittäin riippuvainen CYP2D6:sta, joten ESC:n mukaan metoprololin käyttöä tulee välttää, jos testi osoittaa potilaan olevan hidas tai ultranopea CYP2D6-metaboloija 2.
[1] Häkkinen, K. et al. (2022) Implementation of CYP2D6 copy-number imputation panel and frequency of key pharmacogenetic variants in Finnish individuals with a psychotic disorder. The Pharmacogenomics Journal. 22, 166-172. https://doi.org/10.1038/s41397-022-00270-y
[2] Magavern, E. et al. (2022). The role of pharmacogenomics in contemporary cardiovascular therapy: a position statement from the European Society of Cardiology Working Group on Cardiovascular Pharmacotherapy. European Heart Journal-Cardiovascular Pharmacotherapy, 8(1), 85-99. https://doi.org/10.1093/ehjcvp/pvab018
[3] Duodecim Terveysportti Lääketietokanta
[4] Kheiri, B. et al. (2020) Genotype-Guided Strategy for P2Y12 Inhibitors in Coronary Artery Disease: A Meta-Analysis of Randomized Clinical Trials. J Am Coll Cardiol Intv. 13 (5) 659–661. https://doi.org/10.1016/j.jcin.2019.11.019
[5] Morris, S.A., Alsaidi, A.T., Verbyla, A., Cruz, A., Macfarlane, C., Bauer, J. and Patel, J.N. (2022), Cost Effectiveness of Pharmacogenetic Testing for Drugs with Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium (CPIC) Guidelines: A Systematic Review. Clin Pharmacol Ther. https://doi.org/10.1002/cpt.2754
[6] Scott, S., Sangkuhl, K., Gardner, E. E., Stein, C. M., Hulot, J. S., Johnson, J. A., … & Shuldiner, A. R. (2011). Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium guidelines for cytochrome P450–2C19 (CYP2C19) genotype and clopidogrel therapy. Clinical Pharmacology & Therapeutics, 90(2), 328-332. https://doi.org/10.1038/clpt.2011.132
[7] Byrne, R. A., Rossello, X., Coughlan, J. J., Barbato, E., Berry, C., Chieffo, A., … & Ibanez, B. (2023). 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes: Developed by the task force on the management of acute coronary syndromes of the European Society of Cardiology (ESC). European heart journal, 44(38), 3720-3826. https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehad191
[8] Claassens, D. M., Vos, G. J., Bergmeijer, T. O., Hermanides, R. S., Van’t Hof, A. W., Van Der Harst, P., … & Ten Berg, J. M. (2019). A genotype-guided strategy for oral P2Y12 inhibitors in primary PCI. New England Journal of Medicine, 381(17), 1621-1631. https://doi.org/10.1056/NEJMoa1907096
[9] Koufaki, M. I., Fragoulakis, V., Díaz-Villamarín, X., Karamperis, K., Vozikis, A., Swen, J. J., … & Mitropoulou, C. (2023). Economic evaluation of pharmacogenomic-guided antiplatelet treatment in Spanish patients suffering from acute coronary syndrome participating in the U-PGx PREPARE study. Human Genomics, 17(1), 1-15. https://doi.org/10.1186/s40246-023-00495-3
Farmakogenetiikkaan liittyvän tutkimustiedon määrä on suuri ja kasvaa koko ajan. Kliinisen työn ohella voi olla vaikeaa pysyä ajan tasalla uusista tieteellisistä tutkimuksista. Sen vuoksi Abomicsin farmakogeneettinen raportti kokoaakin yhteen kliinikon kannalta oleellisen farmakogeneettisen tiedon lääkeaineiden käyttö- ja annostussuosituksina. Abomicsin farmakogenetiikan asiantuntijalääkärit seuraavat jatkuvasti alan uusimpia tutkimustuloksia ja päivittävät suosituksia niiden mukaisesti, jotta sinulla on aina käytössäsi tuoreimpiin tutkimuksiin perustuvat suositukset – ilman tarvetta käydä itse läpi kaikkia aiheeseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita.
Farmakogeneettisen raportin suositukset perustuvat Abomicsin lääketieteellisten neuvonantajien keräämien tietojen synteesiin. Tietolähteitä ovat laadukkaat, julkaistut ja siteerattavat tieteelliset artikkelit, FDA:n (U.S. Food and Drug Administration) luettelo farmakogeneettisistä biomarkkereista, jotka esiintyvät lääke-etiketeissä, lääkkeiden valmisteyhteenvedot (SPC) sekä CPIC:n (Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium) ja DPWG:n (Dutch Pharmacogenetics Working Group) antamat suositukset. Kunkin potilaan lääkeannostelun kliininen päätöksenteko on hoitavan lääkärin vastuulla.
Abomicsin farmakogeneettisessä lausuntoraportissa on potilaan fenotyyppeihin perustuvat annostussuositukset yli 100 lääkeaineelle. Olemme laatineet raportin erityisesti esim. psykiatrien sekä yleis- ja työterveyslääkäreiden käyttöön eikä se edellytä perinnöllisyyslääketieteellistä konsultaatiota. Lausuntoraporttia on helppo käyttää lääkityspäätöksentekosi tukena lyhyelläkin vastaanottokäynnillä. Raportissa on yhteenvetolista lääkeaineista, joiden tehoon ja turvallisuuteen potilaan fenotyyppiarvio vaikuttaa merkittävästi tai kohtalaisen merkittävästi sekä käytännön suositukset lääkkeen käytöstä juuri kyseisen potilaan fenotyyppiarviolle. Digitaalisesta raportista löydät helposti potilaskohtaiset annossuositukset lääkeaineen nimellä.
Farmakogeneettisen testin tulokset näkyvät potilastietojärjestelmässä vastaavalla tavalla kuin muidenkin laboratoriotestien tulokset. Tekstimuotoisen tulosyhteenvedon alussa on linkki ja PIN-koodi, joiden avulla saa avattua lausunnon, jossa on lääkekohtaiset suositukset.
Kun teet lääkityspäätöstä, voit tarkastaa vaikuttaako farmakogenetiikka kliinisesti merkittävästi harkitsemaasi lääkkeeseen Duodecimin Lääketietokannan Farmakogenetiikka -osiosta tai Terveysportin Farmakogenetiikka -sovelluksesta .
Jos käytössäsi on Tietoevryn Lifecare-potilastietojärjestelmän versio, joka sisältää Farmakogenetiikka-ominaisuuden, näet lääkkeen valittuasi punaisen tai keltaisen symbolin, jos farmakogenetiikan vaikutus on kliinisesti merkittävä k.o. lääkkeen kohdalla. Kysy lisää Lifecare-pääkäyttäjältänne.
Farmakogeneettinen testi tehdään tavallisesta EDTA-verinäytteestä, ja se on tilattavissa koodilla B-Farma-D tai B-FarmL-D.
Abomics, Abomics PGx, GeneRx, GeneAccount are registered or non-registered trademarks of Abomics Oy in various countries.
