Masennukseen on saatavilla paljon erilaisia lääkkeitä, mutta mikä niistä toimisi parhaiten juuri sinulle? Paras masennuslääke jollekin toiselle ei välttämättä ole sama kuin paras lääke sinulle, sillä lääkevasteemme on yksilöllinen ja riippuu geeniperimästämme. Sopiva lääkitys on perinteisesti selvitetty kokeilemalla eri lääkkeitä, kunnes toimiva vaihtoehto löytyy. Nykyään lääkärin päätöksenteon tukena on farmakogeneettinen testi, joka auttaa sulkemaan vaihtoehdoista pois ne lääkkeet, jotka eivät geeniesi vuoksi tehoaisi sinulle sekä nopeuttaa sopivan annoksen määrittämistä. Tämä paitsi nopeuttaa sopivan lääkkeen ja annostuksen valitsemista, myös pienentää riskiäsi joutua kärsimään lääkkeiden haittavaikutuksista.
Useimpien masennuslääkkeiden vaikutus näkyy varsin hitaasti, usein vasta viikkojen kuluttua lääkityksen aloittamisesta tai muuttamisesta. Myös annostusta säädettäessä on odotettava jälleen viikkoja ennen sen vaikutuksen arvioimista. Jos lääke joudutaan vaihtamaan kokonaan toiseen tehottomuuden tai haittavaikutusten vuoksi, on edessä puolestaan usein ensin vanhan lääkkeen asteittainen lopetus, joka kestää 1–2 viikkoa tai enemmän. Tämä voi tarkoittaa, että kuluu jopa kuukausia ennen kuin toimiva lääke ja annostus löytyvät ja potilaan toipuminen voi alkaa. Toistuvat lääkevaihdot, annostuksen säätäminen sekä mahdolliset haittavaikutukset ovat niin potilaalle kuin tämän läheisille turhauttavia, ja voivat heikentää potilaan mielialaa entisestään tai jopa vähentää potilaan hoitomyönteisyyttä.
Masennuslääkkeen valintaan vaikuttaa moni tekijä, jotka lääkäri huomioi lääkitypäätöstä tehdessään. Suomessa masennuspotilaalle määrätään usein ensimmäiseksi essitalopraamia, joka onkin Suomen eniten käytetty masennuslääke. Noin 60 %:lla suomalaisista on kuitenkin geenivariantti, jonka vuoksi essitalopraami poistuu elimistöstä tavallista nopeammin tai hitaammin1. Tämä tarkoittaa, että vain alle puolet potilaista, joille essitalopraamia määrätään, saa siitä avun tavanomaisella annoksella. Farmakogeneettinen testi kertoo jo ennen usean viikon lääkityskokeilua, onko essitalopraami sinulle sopiva vaihtoehto. Testin perusteella lääkäri voi valita sinulle sopivamman annoksen tai jonkin toisen lääkeaineen, ja sinä säästyt usean viikon turhalta lääkekokeilulta sekä tarpeettomilta haittavaikutusriskeiltä. Farmakogenetiikka vaikuttaa vastaavalla tavalla moneen muuhun tavalliseen masennuslääkkeeseen (m.m. sitalopraami, amitriptyliini ja venlafaksiini).
Tutkimuksessa vaikeaa masennusta sairastavista potilaista 73 % sai lääkevasteen (määritelty vähintään masennusoireita mittaavan Hamiltonin depressioasteikon pisteiden puolittumisena) 12 viikon jälkeen, kun hoitavalla lääkärillä oli käytössään potilaan farmakogeneettisen testin tulokset. Ilman farmakogeneettisen testin tuloksia vastaavan lääkevasteen sai samassa ajassa vain 36 % potilaista.2 Farmakogeneettisen testaamisen on todettu myös vähentävän mielenterveyspotilaiden päivystyskäyntejä sekä osastohoidon tarvetta 3.
[1] Häkkinen, K. et al. (2022) Implementation of CYP2D6 copy-number imputation panel and frequency of key pharmacogenetic variants in Finnish individuals with a psychotic disorder. The Pharmacogenomics Journal. 22, 166-172. https://doi.org/10.1038/s41397-022-00270-y
[2] Bradley, P. et al. (2018) Improved efficacy with targeted pharmacogenetic-guided treatment of patients with depression and anxiety: A randomized clinical trial demonstrating clinical utility. Journal of Psychiatric Research. 96, 100-107. https://doi.org/10.1016/j.jpsychires.2017.09.024
[3] Perlis, R. H. et al. (2018) Pharmacogenetic testing among patients with mood and anxiety disorders is associated with decreased utilization and cost: A propensity-score matched study. Depression & Anxiety. 2018; 35: 946– 952. https://doi.org/10.1002/da.22742
Abomics, Abomics PGx, GeneRx, GeneAccount are registered or non-registered trademarks of Abomics Oy in various countries.
