Haittavaikutusten ennaltaehkäisy

Farmakogeneettisen testin tulokset lääkitys­päätöksenteon tukena

Laaja tutkimus osoittaa kliinisesti merkittävien haittavaikutusten vähenevän 30 %, kun hoitavalla lääkärillä on farmakogeneettisen testin tulokset lääkityspäätöksenteon tukena.

Farmakogeneettisen testin avulla haittavaikutukset vähenivät 30 %

Lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset ja niiden hoitaminen kuluttavat terveydenhuollon resursseja ja aiheuttavat kustannuksia. Esimerkiksi Uudenmaan päivystyksessä hoidetaan moninkertainen määrä potilaita, joilla on henkeä uhkaava lääkkeen haittavaikutus, kuin liikenneonnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneita potilaita.1, 2

Laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan farmakogeneettinen testi lääkityspäätöksenteon tukena vähentää kliinisesti merkittävien haittavaikutusten määrää 30 %.3 Tutkimukseen osallistui noin 7 000 potilasta, joita hoidettiin sairaalassa tai terveyskeskuksessa seitsemässä Euroopan maassa. ”Tutkimus osoittaa farmakogeneettisen testauksen olevan toteutettavissa erilaisissa eurooppalaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä ja antaa vahvaa näyttöä farmakogeneettisen testauksen hyödystä lääkkeiden haittavaikutuksien ehkäisyssä.”4 Farmakogenetiikka vaikuttaa haittavaikutusriskin lisäksi myös hoidon tehoon, jota ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu, joten testaamisen kokonaishyöty voi olla vielä suurempi kuin mitä tutkimus osoittaa.4

[1] Kauppila, M. et al (2021) Incidence, preventability, and causality of adverse drug reactions at a university hospital emergency department. European Journal of Clinical Pharmacology. 77, 643-650. https://doi.org/10.1007/s00228-020-03043-3 

[2] Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieliikenneonnettomuustilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-758X. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 26.4.2023]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/ton  / 

[3] Swen, J. (2023) A 12-gene pharmacogenetic panel to prevent adverse drug reactions: an open-label, multicentre, controlled, cluster-randomised crossover implementation study. The Lancet. 401(10374), 347-356. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(22)01841-4 

[4] Tornio, A. (2023) ERIKOISLÄÄKÄRIN UUTISET Kliininen farmakologia ja lääkehoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 139(6):427 https://www.duodecimlehti.fi/duo17595